Eilen mietin että onpa ärsyttävää tänään lähteä veljenpojan kanssa teatteriin, kun joutuu hakee sen keravalta ja kuskaa takas yö myöhään ym. Sitten älysin, että mitä helvettiä mulla on perjantai vapaa, pääsen katsomaan loistavaa näyttelijätyöskentelyä ja viettämään aikaa ihanan veljenpojan kanssa. Niinkuin J eilen sano töissä ,kun jotain urputin etttä pitäisikö mun lopettaa kokonaan vapaapäivien pito kun niitten pitäminen on niin hankalaa.
Eilen laitoin työtoiveisiin että töitä enää 13.12 saakka. Eli nyt tässä mennään, kuukausi enää.
Sunnuntaina isän päivä. Vien isän syömään makkaroita Vlatvaan ja sitten elokuviin elokuvaarkistoon. Luvassa varmaankin suuren suurta tilitystä elämästä. Isän kanssa se on hauskinta.
Miehen kanssa yhteistä aikaa ei näytä olevan. Se tekstaa mulle aamulla olenko hereillä ja mä tekstaan yöllä kun pääsen töistä. Sängyssä halataan ja se siinä. No onneks tiistait on pyhitetty yhdessä ololle. Ja kohta neljä kuukautta 24-7. Siinä varmaan saa tarpeeksi. Nyt Kulttuuri viikonlopun viettoon.
Pysykää vahvoina.